Johanna Koskimies

Johanna on business- ja uracoach, verkkokurssivalmentaja ja web designer, joka on erityisen kiinnostunut työn virtaviivaistamisesta, online-yrittäjyydestä sekä mielekkään ja onnellisen (työ)elämän kehittämisestä.

huijarisyndrooma

Dunning-Kruger ja huijarisyndrooma

Kun suunnittelet omien verkkokurssien tekemistä, mieleesi nousee ehkä silloin tällöin huolia ja epäilyksiä, jotka saavat sinut kyseenalaistamaan oman työsi ja asiantuntemuksesi arvon. Nämä sisäiset epäilyn äänet kuiskivat kenties korvaasi, että et ole mikään asiantuntija. Et tiedä tarpeeksi aiheestasi. Ideasi ovat huonoja. Muut ovat paljon asiantuntevampia kuin sinä. Saatat potea oireyhtymää, jonka nimi on huijarisyndrooma.

Tällainen ajattelu vaivaa ajoittain kaikkia verkkokurssien tekijöitä, muita sisällön tuottajia ja sellaisesta haaveilevia. Et siis ole sen kanssa yksin.

Ilmiö on yhtä vanha kuin ihmiskunta. Bertrand Russel (1872-1970) kuvasi sitä suorin sanoin: ”Yksi aikamme tuskallisista ilmiöistä on se, että itsensä varmoiksi tuntevat ovat typeriä, kun taas he, joilla on mielikuvitusta ja ymmärrystä, ovat täynnä epäilyjä ja päättämättömyyttä.”

Se mikä on helppoa sinulle, on helppoa muillekin?

Vuonna 1999 David Dunning ja Justin Kruger todistivat ilmiön ensimmäisen kerran kokeellisesti. Näissä tutkimuksissa näkyi selkeästi, että huonosti testeissä pärjänneet arvioivat yleensä oman suorituksensa huomattavasti paremmaksi kuin mitä se todellisuudessa oli. Myös päinvastainen asetelma tuli näkyväksi: pätevät ja hyvin pärjänneet koehenkilöt aliarvostivat omaa suoriutumistaan suhteessa muihin. He uskoivat, että koska testi oli helppo heille itselleen, se oli yhtä helppo muillekin osallistujille. Tähän ilmiöön perustuu huijarisyndrooma – tilanne, jossa erittäinkin pätevä asiantuntija tuntee itsensä tyhmäksi ja tietämättömäksi, eikä kykene näkemään osaamistaan realistisesti.

Coachina törmään tähän ilmiöön jatkuvasti asiakastyössäni, enkä ole siltä itsekään säästynyt. Vaikuttavin kokemus aiheesta taisi syntyä muutamia vuosia sitten, kun sain seurata vierestä väitöskirjan syntymistä. Oli aivan ällistyttävää, miten tämä huikean fiksu, maailmanluokassakin ainutlaatuista tutkimustyötä vuosia tehnyt ja uraauurtavia menetelmiä kehittänyt ihminen saattoi ajatella, ettei hänen työnsä hyödytä ketään!

Jos sinulla siis on epäilyksiä oman työsi arvon suhteen, muista etteivät ne todennäköisesti johdukaan todellisesta tiedon ja osaamisen puutteesta, vaan siitä, että oma osaamisesi vain on sinulle itsellesi niin itsestään selvää, että olet unohtanut, miten paljon aikaa, vaivaa ja oppimista sen hankkiminen on sinulta edellyttänyt. Toinen syy huijarisyndrooman oireiden taustalla on usein myös vanha kunnon ”tieto lisää tuskaa” –ilmiö. Tietämättömän on helppo kuvitella olevansa asiantuntija, mutta mitä enemmän tiedät jostakin asiasta, sitä enemmän tunnistat todennäköisesti myös, miten paljon tästä asiasta olisi vielä opittavaa.

Riittää, että olet askeleen edellä

Jos olet asiantuntija, on todennäköistä että silloin tällöin kompastut huijarisyndroomaan. Se voi estää sinua toteuttamasta itseäsi ja tuomasta asiantuntijuuttasi muiden avuksi ja hyödyksi. Koska oletat muiden tietävän ja osaavan sen minkä sinäkin, kuvittelet kenties ettei oma osaamisesi riitä ja että sinun olisi oltava asiantuntijuudessasi täydellinen ja kaikkien muiden yläpuolella, jotta muut arvostaisivat sinua ja että olisit ”uskottava”.

En ole koskaan tavannut ihmistä, jolla ei olisi ollut arvokasta annettavaa muille, enkä usko että sinäkään olet sellainen. Olemme vain niin tuskallisen sokeita omille tiedoillemme ja kyvyillemme. Sinun ei tarvitse olla täydellinen voidaksesi auttaa muita ja luoda jotain hyödyllistä ja kiinnostavaa. Riittää että olet yhden askeleen edellä yleisöäsi ja aina kiinnostunut oppimaan lisää.

Huijarisyndroomasta toipumiseen auttaa parhaiten todellisuustarkastelu. Ala kartoittaa millaisia kysymyksiä ihmiset kysyvät usein aihettasi käsittelevissä Facebook- ja muissa some-ryhmissä, tai kysy suoraan omilta ryhmiltäsi, millaisista asioista he toivoisivat saavansa lisää tietoa. Huomaat ehkä piankin, että sinulla on paljon vastauksia, viisautta ja annettavaa!

Aina löytyy ihmisiä jotka kunnioittavat ja arvostavat osaamistasi, ja toisia jotka eivät pidä niitä minään. Hyväksy se ja keskity auttamaan niitä jotka tarvitsevat ja haluavat osaamistasi. Älä anna huijarisyndrooman kahlita toteutumistasi ja luomistyötäsi!

Dunning-Kruger ja huijarisyndrooma Read More »

kurssi-idea

Selvitä kurssi-ideasi menestymisen mahdollisuudet

Saatko joskus loistavan kurssi-idean ja alat luoda verkkokurssiasi ennen kuin otat selvää siitä, olisiko tässä ideasta todellisuudessa ainesta voittajaksi? Kysyt ehkä ystäviltäsi ja perheeltäsi heidän mielipiteitään ja saat vastaukseksi innostuneita huudahduksia ja eteenpäin kannustavia myötämielisyyden osoituksia, jotka kasvattavat inspiraatiotasi. Et ehkä tule kysyneeksi itseltäsi, mistä tämä viiteryhmä tietää että kurssi-ideallasi on todellisia mahdollisuuksia nousta hyvään lentoon. Lähipiirisi ei ehkä edusta kurssisi todellista kohderyhmää. Ehkä he eivät edes riittävästi ymmärrä asiaasi, ja kehuvat sitä vain välttyäkseen vaikuttamasta typeriltä. Nämä ihmiset myös uskovat sinuun, toivovat sinulle hyvää ja haluavat olla kannustavia. Siksi he eivät ehkä sano ääneen sitä mitä todellisuudessa ajattelevat: että kurssi-ideasi on surkea ja että sinun kannattaisi mieluummin käyttää aikasi johonkin järkevämpään.

Ennen kuin alat uhrata arvokkaita tuntejasi kurssiprojektisi toteuttamiseen, sinun kannattaa käyttää hieman aikaa sen selvittämiseen, onko markkinoilla todellista kiinnostusta ja potentiaalia aihettasi kohtaan. Alla muutamia vinkkejä idean käyttökelpoisuuden selvittämiseen:

Tutki markkinoilla jo olevaa tarjontaa

Paras keino oman idean käyttökelpoisuuden tutkimiseen on ottaa selvää siitä, onko joku muu tehnyt jo jotain samantapaista samalla markkinalla. Tutki verkkokurssi- ja koulutustarjonnan lisäksi myös sitä miten suosittuja ovat aiheeseesi liittyvät kirjat, some-sivustot, blogit ja podcastit. Jos löydät olemassa olevaa tarjontaa, sinussa herää kenties kilpailuarkuus ja ajattelet, ettei sinun kannata toteuttaa kurssiasi, koska joku muu ”on jo tehnyt sen”. Unohda kilpailun pelko ja mieti sen sijaan tätä: oletko itse ollut jostain asiasta joskus niin kiinnostunut, että olet ostanut et vain yhtä, vaan lukuisia kirjoja tai kursseja tästä aiheesta? Niinpä. Ihmiset harvoin tyydyttyvät täysin ostamalla yhden kurssin tai kirjan heille merkityksellisestä aiheesta.

Kilpailun olemassaolo merkitsee siis sitä, että kurssi-ideallasi saattaisi hyvinkin olla vetoa markkinoilla. Jos et löydä yhtäkään oman ideasi kanssa kilpailevaa kurssia, se voi merkitä kahta asiaa:

1) jotkut muut ovat tehneet kartoitustyön puolestasi ja tulleet siihen tulokseen, että tälle kurssi-idealle ei löydy kysyntää. Tämä luonnollisesti tarkoittaa sitä, että sinun kannattaa palata suunnittelupöytäsi ääreen miettimään, mitä muuta ja käyttökelpoisempaa voisit keksiä.

2) kurssi-ideasi on juuri niin loistava kuin uskotkin sen olevan, mutta kukaan ei ole vielä tullut toteuttaneeksi sitä. Tämä on tietenkin loistava tilanne sinun kannaltasi, ja merkitsee sitä että sinun kannattaa jatkaa kartoittelua.

Tutki löytämiäsi ”kilpailijoita” niin tarkasti kuin mahdollista. Kuulostele sitä, mitä muut ovat tehneet hyvin, ja mieti erityisesti sitä, mitä itse tekisit paremmin. Seuraa millaisia kysymyksiä ihmiset esittävät aiheesta blogeissa ja some-sivustoilla ja mieti miten auttaisit näitä ihmisiä eteenpäin. Lue kirja-arvosteluja ja kritiikkiä – pidä erityisesti silmällä kommentteja, joissa ihmiset toivovat että jotain asiaa olisi käsitelty selkeämmin tai katttavammin.

Kun saat kunnollisen käsityksen siitä mikä kohderyhmäsi mielestä toimii ja mikä ei toimi, voit löytää aivan uuden ja raikkaan näkökulman aiheeseesi ja tiedät entistä paremmin miten sinun kannattaa jalostaa omaa ideaasi niin että tuotteestasi tulee kaikkia muita parempi.

Ala tuottaa sisältöä ja kerätä asiastasi kiinnostuneiden ihmisten sähköpostiosoitteita

Toimivin keino varmistaa, että kurssi-ideallesi on kysyntää, on hyödyllisen sisällön tuottaminen ja sähköpostilistan kerääminen sen avulla.

Kun tuotat sisältöä joka kiinnostaa tulevia asiakkaitasi niin paljon että he antavat sinulle sähköpostiosoitteensa vastineeksi saamastaan tiedosta, voit olla varma että nämä ihmiset ovat kiinnostuneita aiheestasi niin paljon, että haluavat tietää lisääkin.

Tee aiheestasi liidimagneetti: pdf-raportti, e-kirja, minikurssi, tarkistuslista, lyhyt opetusvideo tms. ja rakenna laskeutumissivu, jonka kautta ihmiset voivat ladata sen sähköpostiosoitetta vastaan. Pidä huoli siitä että jakamasi tieto on todella hyödyllistä sen vastaanottajalle! Voit materiaalissasi antaa tietoa tulossa olevasta kurssistasi, mutta vältä varsinaista myymistä. Hyödyllisenä markkinoitu, mutta käytännössä myyntipuheeksi osoittautuva liidimagneetti saa asiakkaassasi aikaan nopean pettymisen ja kiinnostuksen lopahtamisen.

Markkinoi liidimagneettiasi aktiivisesti some-seuraajillesi, blogisi lukijoille ja olemassa olevalle sähköpostilistallesi. Jos rahkeesi kestävät, mikään ei estä sinua hyödyntämästä myös maksullista mainontaa niin halutessasi.

Olettaen, että lupauksesi, itse tarjoamasi materiaali ja myyntisivusi ovat edes kohtuullisen laadukkaat ja vetävät, saat niiden avulla varmasti selville kuinka paljon kiinnostusta kurssi-ideasi markkinoilla herättää.

Tee puhelin-, sähköposti- tai some-kartoitus

Oikein hyvä tapa kurssi-idean käyttökelpoisuuden kartoittamiseen on kysyä asiaa suoraan kohderyhmältäsi. Jos sinulla on asiakkaita tai sähköpostilista, voit haastatella muutamia näistä puhelimitse tai tehdä lyhyen sähköpostikyselyn, jolla tutkit asiakkaidesi kiinnostusta kurssi-ideaasi kohtaan. Some-sivut ja -ryhmät ovat oivallisia tutkimuskenttiä, joten älä unohda niitäkään! Facebookissa on myös kyselytyökalu, jolla voit julkaista oman kyselyn ja saada tietoa aiheesi kiinnostavuudesta.

Testaa ideasi toimivuutta minimitoteutuksella

Sen sijaan (tai sen lisäksi), että kokoat kiinnostuneita liidimagneetin avulla, voit myös varmistaa markkinapotentiaalin toteuttamalla miniversion kurssi-ideasi pohjalta. Tämä tarkoittaa, että teet ajattelemallesi kohderyhmälle pienen kurssin, joka käsittelee samaa aihetta tai osaa siitä, mutta teet sen sillä tavoin että selviät toteutuksesta kohtuullisen pienellä työmäärällä. Se voi olla vaikkapa pitämäsi live-koulutuksen video- tai audiotallenne tai aiemmin luomastasi e-kirjasta tai muusta kirjallisesta materiaalista muokkaamasi video- tai audiokurssi.

Tätä kurssia sinun ei kannata jakaa ilmaiseksi kohderyhmällesi, vaan tehdä siitä myytävä tuote. Luonnollisesti sen hinta on edullisempi kuin lopullisen kurssin hinta, mutta se, että ihmiset sijoittavat vähänkin rahaa kurssiisi, on varma osoitus siitä että aihe on kohderyhmäsi mielestä kiinnostava.

Minimitoteutus ei tietenkään saa olla hutiloitu pikaversio lopullisesta tuotteestasi. Sen on luvattava asiakkaallesi todellista hyötyä ja myös lunastettava tämä lupaus. Joillekin asiakkaillesi tämä minikurssi on myös ensimmäinen tutustuminen sinuun ja osaamiseesi – pidä siis huoli että se on laadukas ja että asiakkaasi saa sen välityksellä hyvän käsityksen ammattitaidostasi!

Kurssi-ideasi tutkiminen ja testaaminen yllä olevilla keinoilla on todella järkevä ajan investointi. Sen avulla vältyt tuhlaamasta aikaasi työhön, jolle ei loppujen lopuksi löydykään riittävästi kysyntää. Ellet sitten halua tehdä kurssia siksi, että asia on omasta mielestäsi merkityksellinen ja voit sen avulla kasvattaa yleisösi tietoisuutta siitä – samalla kun lisäät uskottavuuttasi ja asiantuntijamainettasi. Ei mikään huono idea sekään!

Selvitä kurssi-ideasi menestymisen mahdollisuudet Read More »

Scroll to Top